Valittuja suomalaisten sananlaskuja,
jotka on kokoillut ja ulos andanut
Jak. Juteini
Viipurissa
Painettu And. Cederwallerin kirjapainossa vuonna 1818
Niinkuin auringon säteet, jotka poltto-lasilla kootaan, sytyttävät aineen, niin on viisauskin, Sanan Laskuin suljettuna, voimallinen vaikuttamaan.
A, E, H, I-J, K, L, M, N, O, P, R, S, T, U-V, Y, Ä ja jälkisanat
Idän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaiset pahimmat.
Idästä isot sateet, pohjaisesta poudat pitkät.
Idästä kesä, idästä talvi, idästä hyvä vuoden vilja.
Ihmisille vahingot tulevat, ei kiville eikä kannoille.
Ikä yksi ihmisellä, monda aikaa iässä.
Ikävä odottajan aika. päivä pitkä saalliitoina.
Ilda-rusko selvä ilma, aamu-rusko pilvipäivä.
Illan virkku, aamun torkku, se tapa talon hävittää.
Illoin ilmat kiitetähän, huomenin hyvät emännät.
Ilo köyhän kuolemasta, pilkka vaivaisen pidosta.
Istualda rikas puhuu.
Isännän askeleet pellon sonnittavat.
Isännän silmä hevoisen lihoittaa.
Itku pitkästä ilosta, nikka kauan nauramasta.
Itse kiitän itseäni, itse mä tapani tunnen.
Itsestänsä ihminen asian arvaa.
Itsestänsä paha Pappi saarnaa.
J.
Jakajan osa vähin on.
Jatka jauhoja Jumala, kyllä kaivo vettä antaa.
Joka ainoansa andaa, se itsensä hävittää.
Joka endistä kiittää, se nykyistä moittaa.
Joka endistä kiittää, vastaista toivoo.
Joka hylkää hyvän vellin, syö se kaalin syljetyngin.
Joka kaikki makeat maistaa, kyllä se karvaat kakaisee.
Joka kaikki puhät pitää, se kaikki näljät näkee.
Joka kerran keksitään, sitä aina arvataan.
Joka kuritukseta kasvaa, se kunniata kuolee.
Joka leivillä alkaa, se lusikalla lopettaa.
Joka paljon lupaa, se vähän antaa.
Joka paljon saa, se enemmän pyytää.
Joka pelissä rikastuu, se tavoissa köyhtyy.
Joka pian uskoo, se pian petetään.
Joka piikana toruu, se vaimona tappelee.
Joka pitää keveän käden, pitäkön raskaan kukkaron.
Joka pitää suuren suun, pitäkön lempeän seljän.
Joka päivä lämmin leipä, joka päivä leivän loppu.
Joka sutta pakoo, sitä karhu kohtaa.
Joka syytä suuttuu, se lahjata leppyy.
Joka säästää saatuansa, sill' on ottaa tarvittaissa.
Joka säästää saatuansa, sill' on tarpeessa tavaraa.
Joka taajan kylvää, se laajan leikkaa.
Joka talosta tie Turkuun menee.
Joka tyynällä makaa, se tuulella soutaa.
Joko kulda kukkarossa, taikka sanda sieramissa.
Jok' on julma juhdallensa, se on valju vaimollensa.
Jok' on laiska lauvantaina, se on musta sunnundaina.
Jok' on nuorena nopea, se on valpas vanhanakin.
Jok' on ylen ylpee, kyllä sen nälkä nylkee.
Jo laki lainehtii, koska tuomari pikaria pitelee.
Jolla on leveä lanne, se tarvitsee suuret housut.
Joll' on paikka paikan päällä, sill' on markka markan päällä.
Joll' on raunio rahoja, sill' on suova ystäviä.
Jonga lehmä lähteessä, sen käsi sarvessa.
Jonga viina viivyttää, sitä sika imettää.
Jonne kakku kannetaan, seildä toista toivotaan.
Jo se aikaa kuoli, joka itseänsä laitti.
Jos ei kylmää Kynttilänä, taikka pauka Paavalina, kyllä kylmääpi kesällä.
Jos ei papu ole varhain vaossa, ei se pouka pontimessa.
Jos kalikkaan sattuu, niin koiraangin koskee.
Jos kettu kuolee, kyllä händä jää.
Jos on koiria, kyllä on kapuloitakin.
Jon on mies vähä, kyllä on laki luja.
Jos on virsussa varaa, kyllä on tielläkin tilaa.
Jos takki tavat ilmoittelis, puhuis paita pellavainen ; harvoin naitais neitsykäinen, miest' ei monda uskottaisi.
Jota enemmän kissan selkää silitetään, sitä enemmän se händäänsä nostaa.
Jota enemmän sondaa liikutetaan, sitä enemmän höyryää.
Jotain juomarille tapahtuu ; joko kissat kengät syövät, taikka kintaat katoavat.
Jota kandaja parempi, sitä juttu julkisembi.
Jota useampi keittäjä, sitä vetelämbi liemi.
Joulu juhlista paras, Pappi paras vierahista.
Jouten syönyt sairastaa, jouten joutilas lepää.
Jumala andaa andajalle, andaja tasan paneepi.
Jumalalla onnen ohjat, Luojalla lukyn avaimet, vaan ei kateen kainalossa, pahan suovan sormen päässä.
Jumalan kanssa on paras kauppaa tehdä.
Jumala varjele kannuksia kanan jaloista, kukon suusta hambaita.
Juodaan joki-vedetkin, kosk'ei läsnä lähdevettä.
Juoman Jouluna pitää, lihaa syömän laskiaisna.
Juopuvat oluen juojat, vaipuvat valhetteliat, kielen kandajat katoovat.
Juosten matka joutusambi, ehkä käyden keveämbi.
Juuressa heinän sato on.
Jyvillä sika lihoo, vaimo laiska taikinalla.
Jälki jääneen neuvoo, umbi eksyttää hyvängin.
Järki miehen, terä veitsen kunnia.
Jätetty tehdä taitaan, ei haaskattu.
Jäävät hyvätkin, naidaan pahatkin.
A, E, H, I-J, K, L, M, N, O, P, R, S, T, U-V, Y, Ä ja jälkisanat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti