Valittuja suomalaisten sananlaskuja,
jotka on kokoillut ja ulos andanut
Jak. Juteini
Viipurissa
Painettu And. Cederwallerin kirjapainossa vuonna 1818
Niinkuin auringon säteet, jotka poltto-lasilla kootaan, sytyttävät aineen, niin on viisauskin, Sanan Laskuin suljettuna, voimallinen vaikuttamaan.
A, E, H, I-J, K, L, M, N, O, P, R, S, T, U-V, Y, Ä ja jälkisanat
Paha laiskan parta-veitsi ; veden vie, karvan jättää.
Paha lapsi lasna kauvan, varsana häijy hevoinen.
Paha lehmä kiulunsa kaataa.
Paha lindu pesänsä hieroo.
Pahalla sialla on monda syytä, milloin maa kylmä, milloin kärsä kipeä.
Paha maansa myyjä, pahembi siemenensä syöjä.
Paha mies makaavainen, vaimo paljon nauravainen, paha vuotava venekin.
Paha mies parratoina, paha pitkän parran kanssa.
Paha nahatoinda nylkeä.
Paha nimen panee, hyvä nimen kandaa.
Paha on paljas-pään kanssa hius-nuottaa vetää.
Paha on pureva koira, vaimo vihainen kamala.
Paha työ, pahempi palkka.
Paha vaimo toruvainen, hyvä koira haukkuvainen.
Pah' on olla palkollisena, paha palkan maksajana.
Paljo hyvästä annetaan enemmän se maksaa.
Paljo kuluu korkeana, paha huonona pysyä.
Paljo pahassa työtä, iso vaiva ilkeästä.
Paljon vaivaa vanhetessa, vanhana paha elää.
Paljosta on hyvä tiliä tehdä.
Palo-kärki paljon puita hakkaa, mutta vähän pinoja tekee.
Pane paha matkaan, mene itse myötä.
Pane pukki kaalimaan vartiaksi, poika piikain paimeneksi.
Pantti oman kotia tuo.
Paraassa vievän silmä, enemmässä ennättävän.
Parembi ajaa kuin vetää.
Parembi andaa kuin ottaa.
Parembi armo kuin uhkaus.
Parembi hyvän neuvo kuin pahan työ.
Parembi katkoa kuin katua.
Parembi kerran kuin ei koskaan.
Parembi kerran kyllin kuin aina niukkaa.
Parembi Kuningas kuuluvissa kuin näkyvissä.
Parembi kunniaa kourallinen kuin häpiää helmallinen.
Parembi kuolla kuolla kuin kerjätä.
Parembi lehmä lypsää kuin tappaa.
Parembi leipä kuin kulda näljässä.
Parembi löytty kuin varastettu.
Parembi myydä kuin ostaa.
Parembi naurava kuin itkevä.
Parembi oja tukkia kuin joki.
Parembi oma olkinengin kuin vieras villainen.
Parembi omalla maalla juoda vettä tuohisesta, kuin vieraalla maalla juoda tuopista olutta.
Parembi paha valheena kuin totena.
Parembi paikka vaatteessa kuin rikka leivässä.
Parembi palainen leipää kuin kappale kuldaa kato-vuonna.
Parembi puoli kädessä kuin kaikkia odottaa.
Parembi pyy pivossa kuin kaksi oksalla.
Parembi päälle kuin vaille.
Parembi päätä palvella kuin händää.
Parembi reppu reessä kuin ystävä tiessä.
Parembi rikkaan ruoka jäämään, kuin köyhän vatsa repeämään.
Parembi rukiinen vaimo kuin tamppuinen Rouva.
Parembi ryppy kengässä kuin rakko varpaassa.
Parembi syönettä syöttä, kuin kuolletta kostuttaa.
Parembi tyhjä kukkaro kuin lainattu raha.
Parembi varhain suurustaa, kuin kaiken päivän syömätä olla.
Parembi vähä annettu kuin paljo luvattu.
Parembi vähä vaatteessa kuin kaikki vatsassa.
Parta-veitsi pahan miehen, vahdon vie, karvan jättää.
Pata kattilaa soimaa, yhden mustat molemmat.
Pelko koira paljo haukkuu, pauhaa mies peljästynyt.
Perso vieras varhain nousee.
Perästä huonon torujan suuhun sanat tulevat.
Pettää paha puheensa, syö koira oksennuksensa.
Pian heitto hengästyy, väsyy vähä-väkinen.
Pian kypsi kerkiää emännän hyvän kädessä.
Pian on syöty saatu riista, ajettu hyvä hevoinen.
Pian on souttu soukka salmi, mitattu matala meri, lyhy mieli liikutettu.
Pian pitkä lyhetään, kauvan lyhyttä jatketaan.
Pidot pijoista tulevat, hyvät neuvot neitsy-istä.
Pidä silloin pussis auki kuin porsasta taritaan.
Pieni pala vatsan täyte, suuri pala suun reväisee.
Pimeä isätön pirtti, ehkä päivä paistakohon.
Pitkä yö kylässä on.
Pohjaton papin säkki on.
Pois tungiot pirtistä, pois tyttäret talosta.
Pojall' ovat isän tavat, äidin eljet tyttärellä.
Poudaksi kuun kehä, sateheksi päivän sappi.
Pouta pilvien perästä, ilo seuraa itkuakin.
Puhdas kuin pesty kekäle.
Puheista puheet tulevat, kipinästä maat kytevät.
Puhuvan suuhun sanat tulevat.
Puhu miestä kaiken päivän, älä nimeä sano.
Puhuttu puhe, ammuttu nuoli.
Puilla minä portit suljen, suljen suuretkin veräjät ; mutta millän suita suljen?
Puoli orpo isätön, koko orpo äidetön.
Purevata peljätään, ei liehakoitsevata.
Puulla puusti kostetaan, halolla raudangin haava.
Puulla toinen mies toisen asian ajaa.
Puuro hyvä ruoka, kunnia hyvä tapa.
Puussa toisen kipu on, ei se pahan sydändä särje.
Puuta myöden siirto juoksee, äiden tavat tyttärellä ovat.
Päin härkä pahaan säähän, perin tuulessa hevoinen.
Päivä jatketaan päreillä, veisuilla vähät oluet.
Päähän piikaa katsotaan, jalkoin jaloa miestä.
Pääldä tunnen päivä-kunnan, silmistä hyvän sikiän.
Pääsnyt kuollut vuorostansa.
Päästä pino aljetaan, hyvä asia alusta.
A, E, H, I-J, K, L, M, N, O, P, R, S, T, U-V, Y, Ä ja jälkisanat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti