Valittuja suomalaisten sananlaskuja,
jotka on kokoillut ja ulos andanut
Jak. Juteini
Viipurissa
Painettu And. Cederwallerin kirjapainossa vuonna 1818
Niinkuin auringon säteet, jotka poltto-lasilla kootaan, sytyttävät aineen, niin on viisauskin, Sanan Laskuin suljettuna, voimallinen vaikuttamaan.
A, E, H, I-J, K, L, M, N, O, P, R, S, T, U-V, Y, Ä ja jälkisanat
Unda täynä makaavan vatsa, viljaa vireän vatsa.
Uni-silmä sippurassa, viina-silmä killin kallin.
Unhotettu vanha velka.
Useambi päivä kuin makkara.
Usein köyhä tarvitsee.
Uudella sika lihoo, vaimo laiska taikinalla.
Uusi luuta uunin puhdistaa.
Uusi velka vanhanakin.
V.
Vahingosta viisaaksi tullaan, ehk' ei rikkaaksi.
Vaivainen lindu, jok' ei höyheniänsä kandaa jaksa.
Vaivainen vaivaisen naipi ; siitä saadaan pussi-seljät, siitä vaivaiset venyvät.
Vaivaisella vaimo kaunis, hullulla hyvä hevoinen, herras-miehen naapurina.
Vaivaiselle armon tullen, rikkaalle rahan edestä.
Vaivaisen kala toisen miehen kassissa on.
Vaivaisen onni edellä käypi.
Vaiva suuri vanhettaissa, vaiva vanhana eläissä.
Vakka kandensa, mies virkansa valitsee.
Vala varkaan miekka.
Valheella ovat lyhyet jäljet.
Valkeus nauraa pimeyden töitä.
Vamba varpaassa, kipu keskellä sydändä.
Vanha määrä Pappilassa, kuus' sikaa, seitsemän liikkiöä.
Vanhuus on sairaus.
Varain myllyyn, myöhä kyytiin.
Varas luulee kaikki veljiksensä, huora kaikki sisariksensa.
Varas vei varkaalda, sai ilman-saaneelda.
Varas vireätä kiittää, huora laiskaa laittaa.
Varis huutaa illalla hyvää ilmaa huomeneksi ; varis huutaa aamulla pahaa säätä päiväksi.
Vaski kulda köyhän miehen, tina vaivaisen hopia.
Vasta aika sataa, kuin heinät ladossa ovat.
Vassa opettaa lappalaisen ambuamaan.
Vatsassa on orjan mieli, vaan ei vierahan varassa, eikä pellon siemenessä.
Veitsi tyhmän jakajan käteen jää.
Velji velkaa tehtäissä, koira, konna maksettaissa.
Vellingi velan tekee, kaali kartanon pitää.
Vetelä kiitoksen liemi, arvo ansaittu parembi.
Vetelä on veljen veri, vieraan veri vetelämbi.
Vetelä veri varaksi, turha kiitos kunniaksi.
Vieras veikkoa parembi, emän lasta laupiaambi.
Vie sika Saksaan, tuo sika Saksasta, sika sika aina on.
Viha viepi viljan maasta, kateus kalan merestä.
Viidesti viria käypi, kerralla laiska väsyy.
Viina viisaat villitseepi, väkevildä voiman viepi.
Viina villihin tekeepi, olut tuopi toisen mielen.
Vilkas kavalan pettää, hullu viisaan villitsee.
Viisi virkaa, kuusi nälkää.
Vilja vieraita kokoopi.
Vilja voittaa viisahangin, tauti tappaa taitavangin.
Villainen isällä vitsa, äiden vitsa villaisembi.
Villainen on äiden vitsa, isän ruoska rundeleva, vitsa vieraan verinen.
Vilu viljan kasvattaa, lämmin terän tuottaa.
Vilu-vuosi vilja-vuosi.
Vireys vahingon palkitsee.
Vireällä osaa viisi, laiskalla yksi, paha sekin.
Vireä vanhembilaiskoja lapsia kasvattaa.
Vitsa lapsen viisaaksi, vatsa lapsen varkaaksi tekee.
Vuohen voi, vaimon tavara ei ole tarpeelle talossa.
Vuohi vaivaisen eläin, hellä vaimo vanhan miehen.
Vuoroin vieraissa käydään.
Vuosi vanhan vanhendaa, kaksi lapsen kasvattaa.
Vuosi viepi vuoden varan, päivä-kunda päivä-palkan.
Vuotta myöden lindu soipi, kevättä kala kuteepi.
Vähäisestä vaimo kaunis, suuresta sota-hevoinen.
Väli väätyllä vitsalla, väli väändämättömällä.
Vähä elättää, tyhjä kuolettaa.
Vähä hyvä, tyhjä paha.
Vähäinen lindu munii vähäisen munan.
Vähällä hullun mieli noutaan.
Vähä miehen mustuudesta, kuin on mieldä muutoin päässä.
Vähän mieldä hullun päässä, ei sengän siaa.
Vähän vaivoista varaa, vaan enemmän viisautta.
Vähästä juopunut laulaa.
Vähästä vahingo tulee, pikaisesti pijan rikko.
Vähä varjosta varaa, tyhjä turva toisen takana.
Vävystä vähän varaa, tyhjä turva tyttärestä, miniästä mieli karvas.
Väärin menee väärin saatu, tuhlataan vaivata tullut.
A, E, H, I-J, K, L, M, N, O, P, R, S, T, U-V, Y, Ä ja jälkisanat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti