Kalervo Palsan mietteitä

merkintöjä Palsan päiväkirjoista




Parempi päivä kotkana kuin kymmenen variksena.



Lopussa on naru.



Rakkaus on himoa ja utopiaa.



Olen katkera ja pidän itseäni kirottuna. Mutta Kullervon tapaan olen nouseva. Kostamaan...



Sankarit ovat yksilöitä, jotka toimivat tietyn mielikuvituksen innoittamina tai hetken oikusta.



Minun sieluni on musta, pohjaton kuilu. Tässä maailmassa täytyy olla normaalein voidakseen olla sairain ja kieroon kasvanein.



Ihminen riskeeraa paljon rakastuessaan.



Osani elämässä on tuska.



Kaikki yksinäiset viisaat ovat lopulta hulluja. Tämä tie jota kuljen vie hulluuteen ja tuhoon.



Oikeastaan minulla ei nuoruutta ollutkaan, oli vain lapsuus ja vanhuus, lapsuudesta en paljon muista, vanhuutta on kaikki loppu.



Yksin on minun taakkani kannettava ja on pakko kulkea tätä umpikujaan johtavaa tietä.



Menköön kaikki kun vain taide elää.



Itseluottamus on itsetuntoa. Voimakas itsetunto aiheuttaa heikon itseluottamuksen. Ne ovat kääntäen verrannollisia.



Kuolema on lepo.



Kirottu Helsinki! Vituttaa olla täällä. Mutta minua vituttaisi Kittilässäkin.



"Etelä kasvattaa sievistelijöitä ja raukkoja, pohjoinen vain raukkoja."



Kuolema on kevyempi kuin höyhen.

Ei kommentteja: