Ei sunkan kukka synttysäs sepp ol.
Rak työttömä kätte ja rupi laiska persläppe.
Kyläs oo hyvä ol va koton kaht paremp.
Se oo monial ko Antikkala naiminen.
Kyl kantoki kaunis oo kun sen kaunista.
Leippä hävinykki mies syö.
Ammen ja prottis menkkö jokane oma kottis.
Yks talo työ jos syö taik makka.
Kyl mnä ne kärry tunne.
Ni nuuka et otas kirpultakki kaks pari koippei.
Kyl rakkaus ruuma anta ja fällyi levittä.
Kyl snu ny hukka peri.
Kana askel lapse ruo väli oh.
Kyl seh puhus yhdeksä hyvä ja kahdeksa kaunist.
Ylkmies ja morssi karava pisi perti nokissi orssi.
Mitäs mutise makkar, onk uunis vähä lämmint.
Ni näky sano sokki ko puur paras potki.
Se kuko ko aamust aikasi laula oo ehtost hauka persses.
Pääst kana pask valkone oo.
Ruoktiima ja pyhäpäivä ne ovat pitkä täsä talos.
On nöör ja väär ko Holmeni piru.
Kattele ni ko olis yhde syön ja toist meinasis.
Ei se suve kuumut valit ko talve kylmyre muista.
Ain kori ei koskan kaunis.
Yksi oo ni hyvä ol mut kahre oo ni kaunis.
Semssi täissi ko kryyne ja semssi kirpui ko omeni.
Ko out kuulis ni toreks luulis mut ei omane korviaska kropat.
Ei ol ooro asi mitä omane teke.
Ei piru pelest ol ko tappa viel ittes, sano mies ko hirrest putos.
Kyl se oo suurt sukku ja lavia lai.
Kyl maa allaki aikka maata oo.
Oo lapsi ni ko tikkerperi marjoi.
Oma kehu haise.
Kuiva kakko ko lasareti suurus.
Semne suu ko viide leevä uun.
Kyl se nahk se rasva tarvitte.
Enne yksi oo ko huono kamraati kans.
Vasta sanast sana ja orotukse pääl.
Ylpeys käy lankemukse erel.
Sitä naorava naurismaa aerakki.
Laps tuo ruon tullessas.
Piru keskentekost työt naora ja paha ämmä.
Suu poikittaisi noka al ko varkka.
Lyä silmäte väli et nokkaki oo vaaras.
Viht lapse kasvatta ja tuul kanapoja.
Ei kotovarast mikkä kait.
Älä nuol enne ko tipatta.
Se siilata sno muija ko kutu kiulu kus.
Ainua yl ja lopu kainalos.
Huar luule kaltasekses varas verttasekses.
Kyl rys rys oo vaik vois paistas.
Konst se oo ko paukku sno äi ko kampoi tek.
Mahtak paskämpäri sang katket.
Ko paska kajo ni se hajo.
Rahalla saa ja hevosella pääse.
Ei susika koera kuolema itk.
Älä hättäs kual koskes vähänäkkä paskas kuallu.
Ystävä olla ko yhte tulla.
Ei omen puust kauvas put.
Kuolis yksiki toiste pelvoks.
Kyl rahal rihmo saa.
Mitäst rikka väli oo vaik reppus söis ko nahast toise saa.
Kiitos va et aukenu sno Laitla flik ko lapse sai.
Last risti ja ruumist hautta kyl morssi itekki pääse.
Semne mies kute kukka pois papumaastas aja.
Kiitos kaunis ko nauris nii isone ko hevone vaan ei ni karvane.
Pata kattila soima yht musta molema.
Kyl työ tekijäs löytä.
Opiks koeral kylm saun.
Ei känk heose suuhu hamppait katot.
Itk iso ilo peräst.
Ei tore puhuja yösia saa.
Pirä kyntes kotonas.
Kyl talo tapas pitä vaik väki mist tulsisi.
Hyppä ko piar nahkasis housus.
Se kute pir maas tappa menkkö mailtas matkas.
Mitä enemmä elä sitä enemmä näke.
Puhu selvä kielt vaik ei tulis ko sana päiväs.
Oo nii pitk ja souk ko nälk vuos.
Ei hätä semne ol hätä oo pikkane ja punane.
Se ol ni pitk ko leviki.
Kuules outo ku tämä poika piere et tuhka totolla tuoksu.
Hul pali teke ja viisas elä vähemäl.
Suutari piki ja naskal haiseva vasika paskal.
Ei itku tul vaik kapulal väänäs.
Heose syöny ko hänt oo suuhu jääny.
Oi voi sentä ko pukkiki lentä ja ei ol siippei sentä.
Pitä rikkat ajatuksi ja sala köyhytes.
Viik aikka ko vihitti ja stä rakkaut oo viel.
Kako tuul vie kattilastaki.
Ting työ ja kontraht palk.
Vast aik hiire haukotel ko pää oo kissa maos.
Ju ju Jussi kulta jos sä tappelisi ja joissi mut ku sä pirä toissi.
Kyl mnä yskä ymmärä vaik en mnä kröhit taer.
Katos poikka vaik isä maantiel loikka.
Älä pak puu ja parki rakko.
Lapse oo herra lahja vaik niit oo nii piru paljo.
Älä men syhymät sauna.
Ei sota yht miest kaip.
Ei snu paitas siin pyykis ollu.
Ot heoselt ko iso pää oo.
Ei ol kiirut kirkko ei hättä häihi.
Yhtläise ko sian takakonti.
On rohtu niin ko Pirkholma kaapis.
Tuum ja tik ja välipaik rik.
Ei koer taer uir enne ko hänt kastu.
Oo ni liukas ko lesken kalu.
Kyl maal mont viisast oo kun merel vahink tapahtu.
Ei hullui kylvet ei kynnet ko niit kasva ittestäs.
Kaks nilkku mene net pers vilkku.
Kyl routa porssa kotti aja.
Ei tyhi säk pystös pysy.
Naurit kuoppa ja muijat pirtti.
Antakka anteks mnä luuli lamppaks, oliki pappila must päs.
Enne maa reppe ku huor häppe.
Hyppä kun kuko kuuma pelli pääl.
Ei koer koti väkki hauk.
Jos tulis ehto ja lauvontaehto keitetäs puuro ja lähdetäs Pehto siellä on poikki ku taivasa tähti sinnepä täyty minunki lähti.
Kyl vak kantes valitte.
Jollet sovi ni sotikka.
Kyl se näke misä talos emänä riihel käyvä, ko nurka oo ulkopuol seinäte.
Sata sano Samberi ko ämmäs niska kus.
Uus luut lavase tyyn.
Tost mnu prekon mene sano Liisu ko Jussi mettä men.
Kylmä talve suojakki.
Kukast osta sikka säkis.
Ku vaara ittes anta ni vaaras hukku.
Läppi täyn niinko Majamaa taikin.
Ei iso pali sal ko tikul silmä pistä.
Syörä ni et neekki vapiseva ku aitas ova.
Pienenty ikä pyy mailma lopu edel.
Päre pihti ni kykky pellol.
Paremp laih sovint ko lihav riit.
Pois kala tielt sano kiiskine loht.
Suolane ja sakki on talopoja makki.
Kyl koer hyviäkki ihmissi haukku.
Kolme marka kraatar teke kuure marka vahinko.
Ei yks pääskyne suvi te.
Paremp pyy pijos ku kaksi kuuses.
Kyl täi niinpali syö ikä kirppuki.
Ole ku ryssä susi mut ei ol ni pitki korvi.
Siin mies kusa toine sano täi löylys.
Kävele kun täi tervas.
Missä haaskat ovat siihen korpit kokontuvat.
Mnä kiitä su kirko mäel ja paskana kasa hautas pääl.
Varas jättä nurka mut valkki vie nurkakki.
Seor teke kaltaistas.
Nyt sitä mennä eikä ennen ilta palata.
Haistele sano Kulmala.
Se ko leikist suuttu ni järkki puuttu.
Älä vituttel kutes Wehmaalt ol.
Ei piro paran jote viera vähen.
Eks ihmettel sno Lahde Mai.
Oo valmis ko lukkar sotta.
Suo siel vetelä tääl.
Vilu vilja kasvatta ja helle heinä.
Syö rusina ens ja pippura peräs.
Ko katihännä nosta ni Kaevla punase porti näkyvä.
Oi voi tätä mailma ja Pehro vanha mylly.
Kyl hätä hyppämä pane vaik taevast alas.
Semne mies ko härkkä ies korttel konte ja pers laaha maas.
Iloks kirp pääs, suruks täi sukas.
Paska puoliks ko Rekola Äite piarus.
Ol kopi ollesas ja tul huome mullesas mut älä meilt mulli tul hakema.
Silmä oo kun kolkati mulku.
Käyvä peräsi ikä Pangio porssa.
Ko läns nouse ni kako sata.
Ko mene herrate kans marjal nii mista roppeski.
Ei vahink tul kello kaulas.
Läpi märk sno Laitla flik ko sattel kulk.
Kukast kissa hännä nosta ete it nost.
Se ko kissa voi ni kyl se hännä voi.
Kako klaaraus ja kanan kaakotus.
Puhusiks mittä taik tuulik su huulias häälyt.
Kattova vastuksi ko Kinko Heik ja susi.
Oo nii sili ko muna va.
Ei sikaka syö ilma vinkumat.
Kauh paik sno Laitla flik ko laeva ruumast alas kato.
Paremp viin maas ko pahas pääs.
Kyl se oo Kuuvantausta sutte kirjol.
Panna kius kiussa vasta ja ämmä pers kivi vasta.
Tänäpänä tappeleva ko koera ja katti ja huomenna ova ko tynnyri ja tappi.
Läns oo taeva luut.
Lavas oma porsto erustas ensi ja sit vast toise.
Mikäst asi oo sano Loko.
Paha kuri ko Miko mullil ko yksi veti ja tunki.
Kyl niit pieni ain tapahtu välist maankylisäkki.
Äkki se käy ko mummu haurata.
Hul puurost juo mielpuol vellinkist ja koko kooho papuruost.
Seisovas veres on enemä maroi ko juoksevas.
Jokapäiväne ikä Kainu lampur.
Juu juu sno Justina ko tussu paloi.
Talon tyttäre nimi maksa palkka piian palkan.
Kutsumattomal vieral on kattomaton paik.
Sanast miest ja sarvest härkkä.
Nöörä ilma sno Öberi ko pahal ilmal kulk.
Ei saa lenttä pitemmäl ko siippe kannatta.
Juo kanaki vaik ei se kus.
Apu lapsest oo ko kalan perkka ni kaks syä.
Semmone pakane et kusi pystö jääty.
Hyvä on ja hyppä pystö.
Järkki kerjäteski tarvita ete kaht kertta yhdest portist sisäl men.
Erest oo niiko kolmastalv ja takka käy yli ymmärrykse.
Älä inis syö heini.
Oo herrallakki herr ja vaivasellaki Jumal.
Vuoro vieras käydä.
Ei makkava kati suuhu hiirt tul.
Puristutta sno Laukola ko riihel ajetti.
Ei toinen korp toisen silmä puhvas.
Pask oo ahne kooras.
Kyl tikustakki riira saa.
On ylimäinen vieras alases pääs pöyttä ilma lusikka ja talrikka.
Kun toisel hautta kaiva ni ite hautta lanke.
Älä tuup kutes ruokikka.
On montta lai ikä kati maos.
Ehtol ja maat sano Laaton taat.
Tlees takasi - sä irviti.
Oo semmonen syrän ko tervaskant hylkke nahkane omatunt ja semmost paska ko vissa.
Kyl josku tule ko juusto syärä.
Avakka tuuma ja rahru kyl me siit sisäl mahdu.
Ei köyhys ol mikkä ilo mut naurutta se sentä.
Naurutta mnu ko kööhä pilkata.
Väki para ko lato pala jos sentä seinä ja heinäkki jäisi.
Ei armo aut sano Salo Sonk ko katti tapo.
Hoppis sano Hakala ko popo jokke puto.
Ei ol ymmärtävännäs et Pekal vihdota.
Semmossi täit ko nurkanpäit ko kirvestäs herittä ni hammastas irvittä.
Piär vette ja vie herra ette ni her syö net reppe.
Elo ensmäine vaik palkast käves.
Ei yks kauva naor.
Hikittä ku sikka pakases.
Haljen ko Kaula kaltjaine.
Ei enemät kerk kun kerkke sano vanh Kaula ko kaks kavejat päiväs tek.
Kyl pahal sial on mont vikka kirso kippi ja maa kylmettyn.
Ei kitu kuol.
Älä nukuttel Rauma poik se naskalpussis pääl aamu korvenuksel lähretä.
Pane kamala ko pyhämaalainen.
Koer käske hänttätäs ja hänt perskarvojas ja karva sit vast krihattava.
Paljo valikoitte ni krapa kätte jää.
Kara nii ko kuko räkä nokas.
Yks lyky jost istu taik kyky.
Askel paukaus lort ja loikaus.
Ei kuul ei näe enemät ko päki hevone.
Kattele ko piru rikkenyst purakast.
Istu ku Kintla äite kirkos.
Semsse jutu et koera kuoliaks lyö.
Lisää sananlaskuja Kotuksen sivuilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti