Valittuja suomalaisia sananlaskuja H

Valittuja suomalaisten sananlaskuja,
jotka on kokoillut ja ulos andanut
Jak. Juteini

Viipurissa
Painettu And. Cederwallerin kirjapainossa vuonna 1818


Niinkuin auringon säteet, jotka poltto-lasilla kootaan, sytyttävät aineen, niin on viisauskin, Sanan Laskuin suljettuna, voimallinen vaikuttamaan.

A, E, H, I-J, K, L, M, N, O, P, R, S, T, U-V, Y, Ä ja jälkisanat


Halaus halun lisää, suun ando hyvän sovinnon.

Halla hanhen (pois mennesä) siiven alla, talvi joutsenen takana.

Halla hiljain kylväneellä, nälkä siemenen syöjällä.

Halla matalan meren kylmää, vähä köyhän juovutta.

Halpa köyhän kalu on.

Halpa vaimo haldiaton, avoi pieletön veräjä.

Halpa vaimo lapseton, paha hännätön hevoinen.

Hambaista koiran ase.

Harvoin Helluntai tähätön, harvoin Juhannes jyvätön.

Harvoin hyvänä, kauvan pahana, iän päivän ilkeänä.

Harvoin miniätä kiitetään, harvoin vuohta siunataan.

Harvoin nähden harakkakin kaunis on.

Harvoin viisas vihastuu, harva siitä ihastuu.

Haukkuu huonokin koira hyvän koiran kahleissa.

Haukkuu paha koira hyvänäkin pidettäissä.

Hellä purtu, arka lyöty.

Hellät työttömän kädet, arat armoin kasvatetun.

Hepo hellä varsallensa, ukko hellä akallensa, vaimo varsin lapsillensa.

Herroilla herrain koirat, hännättömät, hailuttomat.

Hevoisessa hengi miehen, vaimossa talon pidändä.

Hevoistansa hullu kiitti, mielipuoli poikiansa.

Hiki hellän, lämmin laiskan, pakkainen pahan miehen.

Hiki hyvän hevoisen, vahto varsan kunnia.

Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä.

Hiljaa tehty hyvin tehty.

Hullu huolensa puhuupi huolen tundemattomalle.

Hulluilla herrat kyntävät.

Hullukin hyvän tundee, maun maistaapi sokea.

Hullun ajatukset ovat hajalla, kuin akanat tuulessa.

Hullun aika hangitessa menee.

Hullun eväs ensin syödään.

Hullu paljon työtä tekee, elää viisas vähemmälläkin.

Hullu pilaan suutuu, viisas vastaa puolestansa.

Hullu puuroa puree, hullu kalvettua kalvaa.

Hullu saapaa vihaa, sitä saa saamatongin.

Hullu suuna, houkka päänä, mieletön kitana kaikki.

Hullu vasikan kanssa kilpaa juoksee.

Hullu virtensä tyyni laulaa, hullu kaiken taitonsa ilmoittaa, hullu valheelle nauraa.

Humala mielen ottaa, Jumala mielen andaa.

Humalassa hullut kaikki, pahat paljon juotuansa.

Huoli heikoksi tekeepi, murhe muita mustemmaksi.

Huora luulee kaikki sisariksensa, varas kaikki veljiksensä.

Huoran itku, varkaan vala, juopuneen Jumalan kiitos, ei ne merkitse mitäkän.

Huorat hulluksi tekevät, sala-vaimot vaivaiseksi.

Huomaa variskin vasta-tuulen, mies voittaa vahingonsa.

Hupa aika ystäväin seassa.

Hupa hovissa elämä, vaikka päälle vaarallinen.

Huuto hätäisen kumppani.

Hyv' on lapsen lasna olla, kuin on vanhempi varona.

Hyv' on olla hymbyrällä, kaunis kamburajalalla ; ei sitä sotaan viedä, eikä tahdota tappeluun.

Hyvä akka aikanansa, ehkä toruu toisinansa.

Hyvä hyljätään pahoilda, paha kaikilda ylen katsotaan.

Hyvä hyvällä saadaan, sokealla silmä-puoli.

Hyvä hyvästi elää, kaunis kuolla kunnialla.

Hyvä hyvään sopii, suosio leivän lisää.

Hyvä joukossa Jumala, onni kaunis kumppanina.

Hyvä kaikkiin sopii.

Hyvä kellä kauvas kuuluu, paha sanoma edemmä.

Hyvä kiitetyn mieli, vetelä kiitoksen liemi.

Hyvä kukin kuolduansa, ehkä paha eläissänsä.

Hyvä kuollut, kaunis kadonnut, ehkä elävä parembi.

Hyvä kyllä, hullu kyndää, jättää kyynärän vaon väliä.

Hyvä lapsi itse vitsan tuo, ei paha hosuengan parane.

Hyvä lapsi laiskan vaimon, viivyttelevä vireän.

Hyvän pinon tykönä on hyvä lastuja poimia.

Hyvä on rikkaana olla, terveenä kauan elää.

Hyvä on toisen housuilla tuleen istua.

Hyvä puusta puhua, mäen päällä mällästellä.

Hyvä suossa suuri jalka, kirkossa kepeä kengä.

Hyvä suulas, paha kieläs, vait oleva paras on.

Hyvä sydän huoraksi saattaa, vapaa tahto varkaaksi.

Hyvä syönettä syöttää, oppinetta opettaa.

Hyvä taitavan laulaa.

Hyvä tapa tappeluksessa ; se lyö joka ennättää.

Hyvä tiessä ystävä, reppu reessä parembi.

Hyvät pijat, kauniit tyttäret ; mistä pahat vaimot tulevat?

Hyvä Tuomas Joulun tuopi, hiiva-nuutti hiivan saapi.

Hyvä tyynä tyttö-lapsi, raisuna ori-hevoinen.

Hyvä vanhan vaeldaa hyvän nuoremman nojalla.

Hyvä virka varkahalla, mutta kaulalle kamala.

Händänä hyvä hevoinen, paha piika palmikoina.

Häpeä hevon purema, häpeämbi vaimon lyömä.

Häpeä häistä lähteissä juoda joelda vettä.

Hätä käskee härjän juosta, pakko paimenen paeta.

Hätäyndynyt hullu on, vaan ei mies vahingossa.

Häviää kylän käviä.

Höyhenistänsä lindu, tavoistansa mies tunnetaan.


A, E, H, I-J, K, L, M, N, O, P, R, S, T, U-V, Y, Ä ja jälkisanat

Ei kommentteja: