Valittuja suomalaisten sananlaskuja,
jotka on kokoillut ja ulos andanut
Jak. Juteini
Viipurissa
Painettu And. Cederwallerin kirjapainossa vuonna 1818
Niinkuin auringon säteet, jotka poltto-lasilla kootaan, sytyttävät aineen, niin on viisauskin, Sanan Laskuin suljettuna, voimallinen vaikuttamaan.
A, E, H, I-J, K, L, M, N, O, P, R, S, T, U-V, Y, Ä ja jälkisanat
Odottain aika joutuu.
Odottain kala ongeen tulee.
Ohho! sanoi outo olutta ; kannun joi, kaksi oksensi.
Oksana paha puu, harjana hyvä hevoinen.
Ole miesnä miesten luona, sutena koirain seassa.
Olin nuori, notkui miekka, vaivuin vanhaksi, kalkkui sauva.
Ollaan vuosi onnetakin, vaan ei leivätä.
Olut tiedä juojaansa ammeessa, eikä piika viejäänsä vaa-ussa.
Oluella onni hyvä, juodaan janotakin ; ei pijalla pahembi, naidaan kokematakin.
Oluessa ollessani, kalua minulla kyllä ; olut päästä olkenee, kohta kalukin katoopi.
Oma kungin kaunis, sammakongin nuijapäänsä.
Oma lapsi lapsukainen, toisen lapsi lastukainen.
Oma osa ensimmäinen, toisen osa takimmainen.
Oma sika, oma papu, oman herran hernemaa.
Oma suu tikan pojan surma.
Omat maat makuisimmat, omat metsät mieluisimmat.
On herra herrallakin, jos ei muita niin Jumala.
On hyvä vähäkin, on palakin leipää.
On kekri köyhälläkin, joulu-juhla vaivaisella, laskiainen laiskallakin.
On niitä syöty, ehk' ei saatu, sanoi hämäläinen silakoita.
On onni orvollakin, vaivaisellakin Jumala.
On ottaakin, jättääkin hyvän miehen naurismaassa.
On pukillakin parta, vaan ei miehen mieldä.
On sillä jäljet, vaan ei jänistä.
Opiksemme ikä pitkä, viisaudeksi vaiva kaikki.
Oppinut oluen juopi, oppimaton oksendaapi.
Oraassa on laihon alku, pojassa miehen mukaman.
Oravan leipä, sonnin sahti, miehen vakoon väsyttävät.
Ota siitä kussa on, pane siehen kuin tarvitaan.
Otteilla otetaan, kannuksilla ajetaan.
Oudoista omat tulevat, hyvät veljet vierahista.
A, E, H, I-J, K, L, M, N, O, P, R, S, T, U-V, Y, Ä ja jälkisanat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti